Harjoituksia, jotka ovat auttaneet Lillan haukkumiseen

Huom! Olen monista postauksen asioista nykyään eri mieltä, joten en suosittele kenenkään ottavan oppia tästä postauksesta

Moikka! Tosiaan mun ja Lillan kurssin kaksi viimeistä kertaa menivät ihan hyvin. En kuitenkaan viitsinyt alkaa kirjoittaa niistä omaa postaustaan, vaan päätin koota tähän postaukseen ne harjoitukset, jotka ovat toimineet Lillalla parhaiten.

Mainittakoon näin tähän alkuun meidän lähtökohdat uusia lukijoita varten. Lilla haukkuu, koska sen mielestä käveleminen on tylsää ja se haluaisi päästä kaikkien koirien luo. Siispä oma rauhallinen asenne ei Lillan kohdalla riitä, eikä ruokakaan kiinnosta tarpeeksi. Ensin pitikin saada Lillan motivointi kohdilleen.

Huomattiin heti kurssin alussa, että Lilla oli kovin motivoitunut juoksemaan. Aloimmekin käyttämään sitä palkkana, eli aina katsekontaktista lähdin juoksemaan johonkin suuntaan ja pienen matkan päähän pysähdys ja palkka. Pian huomattiinkin, että Lilla oli heti paljon innokkaampi työskentelemään, vaikka koirat ovat tietysti asia erikseen.

Tämän luulisi toimivan jollain muillakin aktiivisilla, innokkailla, haukkuherkillä koirilla, joiden motivoivin asia on päästä koirien luo. Tämä kannattaa aloittaa ensin hieman kauempana häiriöstä ja juoksemalla vähän ristiin voi hivuttautua pikkuhiljaa lähemmäs häiriötä. Me tehtiin tämä ensin parkkipaikan toisessa päädyssä, mutta arkeen sopivampi paikka olisi ehkä jonkun puiston nurmialue. Jos lelu on hyvä motivaattori, niin sen voi toki lisätä tähän harjoitukseen. Myöhemmin juoksua voi käyttää ihan normi lenkeillä palkkana katsekontaktista.

Koska Lillalle ruoka ei ole paras palkka, piti siitä tehdä erikoinen. Niinpä aloimmekin opettaa Lillalle, että hihnasta nyppäisy tarkoittaa, että palkan voi tulla hakemaan. Ensin opetin ihan vaan häiriöttömässä ympäristössä, että nyppäisystä seuraa herkku. Myöhemmin aloin tekemään sitä ainoastaan, kun jokin häiriö on näköpiirissä, eli herkusta tehdään harvinainen asia. Tietenkään nyppäisyä ei kannata tehdä liian hankalissa tilanteissa (meillä koirien ohitus) vaan mielummin antaa sen haukkua ja vaatii kontaktin vasta ohituksen jälkeen.

Nyppäisyn ja juoksun voi myös yhdistää. Eli nyppäisystä herkun sijaan seuraakin juokseminen. Itse olen yhdistänyt tähän käskyn 'juokse', jotta Lilla ei alkaisi ennakoimaan juoksemista nyppäisyn jälkeen. Jos koira kuitenkin ottaisi katsekontaktin itse, niin kannattaa käyttää juoksua enemmän siinä, toki välillä kannattaa juosta sen nyppäisynkin kautta.

Huomattiin kurssilla myös, ettei Lilla jaksanut keskittyä pitkiä aikoja. Tehtiinkin siksi parkkipaikalla neliötä, eli aina kun mentiin poispäin menevää ja takasuoraa niin en palkinnut ollenkaan. Kun tultiin sen sijaan koiria kohti ja tätä lähimpänä olevaa suoraa niin pyysin aina hihnalla Lillan luokse ja palkkailin tiheästi. Jos Lilla ei ottanut kontaktia pyydettäessä, niin käännyin toiseen suuntaan ja kontaktista käännyttiin takaisin ja jatkoin sitten palkkaamista siinä. Lilla olikin heti paljon motivoituneempi, kun se sai aina tauon harjoitusten välissä.

Tehtiin vähän samalla tyylillä myös ohituksia. Eli yksi koirakoista käveli pituussuunnassa keskellä parkkipaikkaa ja me aina sitten ohitettiin tämä koirakko. Eli lähdettiin samalla tavoin kuin äsköisessä harjoituksessa, mutta jätettiin takasuora kokonaan pois ja sen sijaan käännyttiin aina suorien päissä ympäri ja tultiin samaa suoraa pitkin kohti koiria. Ohitus ajoittui siis tälle lähimpänä olevalle suoralle. Lilla haukkuikin paljon vähemmän kun pakoilun sijaan vaan rohkeasti ohitti, eikä tyttö montaa haukkua päästänytkään. Muutaman kerran tehtiin myös juoksupyrähdyksiä ihan vaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi.

Lillaa motivoi melko hyvin myös hajut. Siispä jos lenkillä Lilla alkaa haistella erityisellä mielenkiinnolla jotakin hajua, niin ohjaan sen pois sen luota ja kontaktista vapautan tytön uudestaan haistelemaan. Eli periaatteessa opetan sille, että ottamalla kontaktin sillä on mahdollisuus saavuttaa se mitä se haluaa sillä hetkellä eniten. Eli tässä tapauksessa haistella.

Tehtiin kurssilla vähän samantapaista harjoitusta myös koirien kanssa. Eli rohkeasti toin Lillan aina parin metrin päähän paikallaan olevasta koirakosta, sitten lähdin toiseen suuntaan ja kontaktista päästin Lillan taas parin metrin päähän. Tämä auttoi Lillaa ymmärtämään millä käytöksellä pääsee lähemmäs toista koiraa, mutta sitä nyt on vähän hankala lenkeillä soveltaa. Ollaankin otettu lenkeille sellainen asenne, että vaikka Lilla tekisi mitä niin mennään silti vaan ohi.

Kontaktin vahvistamiseksi olen alkanut tehdä myös siten, että jos Lilla arpoo kumpaan suuntaan mennään (ja häiriötä ei ole ympäritössä) niin pysähdyn ja kontaktista sanon 'tännepäin' ja osoitan haluamaani suuntaan. Lilla onkin alkanut hienosti kysymään multa apua, jos on epävarma jostakin.

Huhuh, tulipas tästä postauksesta pitkä. Mitäs tykkäsitte? Toivottavasti tästä olisi nyt apua jollekin, sillä käytin tähän postaukseen vähän turhan paljon aikaa.

-Pinja-